Tässä vielä muutama kuva syysaurinkoiselta tontilta. Harmi kyllä melkein kaikki puut omalta maalta joudutaan kaatamaan, mutta mustikoiden suhteen meintaan yrittää sellaista, että otettaan tuota pintamaata laattoina ja koitetaan saada se säilymään talven yli, että voidaan sitten istuttaa sitä takaisin niille paikoin, kun mielekkäältä tuntuu.
Haaveita ja toivottavasti myös toteutusta omasta kodista. Sekä ehkä vähän sen asujaimistosta.
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Nurkkakepit isketty!
Eli eilen käytiin mittailemassa ja laittamassa talonkin nurkat suunnilleen paikalleen. Hiukan pitää vielä jatkaa ja käydä kartoittamassa tontin profiilia lisää, että pystyn piirtämään poikkileikkauksen tontista ja siinäkin katsomaan parasta paikkaa talolle, ajettavan maan määrän minimoimiseksi. Sen verran tontissa on rinnettä... Mutta onneksi eilen vastaavan mestarin kanssa mitatessa miullekin muistui mieleen vaaituskojeen käyttö, joten se onnistuu ihan ominkin voimin.
Tässä vielä muutama kuva syysaurinkoiselta tontilta. Harmi kyllä melkein kaikki puut omalta maalta joudutaan kaatamaan, mutta mustikoiden suhteen meintaan yrittää sellaista, että otettaan tuota pintamaata laattoina ja koitetaan saada se säilymään talven yli, että voidaan sitten istuttaa sitä takaisin niille paikoin, kun mielekkäältä tuntuu.

Tässä vielä muutama kuva syysaurinkoiselta tontilta. Harmi kyllä melkein kaikki puut omalta maalta joudutaan kaatamaan, mutta mustikoiden suhteen meintaan yrittää sellaista, että otettaan tuota pintamaata laattoina ja koitetaan saada se säilymään talven yli, että voidaan sitten istuttaa sitä takaisin niille paikoin, kun mielekkäältä tuntuu.
tiistai 22. syyskuuta 2009
Kuinka monta kertaa voi kirjoittaa nimensä tunnissa?
Eli pankkipäivä. Nyt se on sitten asuntolaina niskassa. Ensiasunnon korkovähennystä usiammalle vuojelle. Nih. Ja verottaja miettii mielessään vähemmän kauniita kukkasia. =D
Talopakettiasia on sittenkin vielä vähän levällään, Kastellilta tulikin loppumetreillä yllättävän edullinen tarjous. Mutta se sai oikeastaan aikaan ainoastaan sen, että kilpailutilanteessa Jukankin hinta putosi ja kustannusarvio jää reilusti alemmas, kuin jo oikeastaan saatu laina. Hyvä ensinnäkin siksi, että yllätyksiä tulee aina ja toisaalta siksi, että kymmenenkin tuhatta euroa tekee ihan hyvää laina-ajalle.
Tänään tavattiin myös vastaava mestari, mukava mies omalta kylältä. Istui ensitapaamisella kaksi ja puoli tuntia meidän kanssa, käytiin luonnollisesti myös maastossa tutkimassa tonttia. Todella perusteellisen oloinen mies, puhui, että käy useamman kymmentä kertaa projektin aikana tontilla.
Puhui kyllä paljon muutakin. Äkkinäinen voisi kuvitella, että ollaan sittenkin takaisin kotoKarjalassa. Jonkun hyödyn tässä kuitenkin huomaa siitä, että itsellä on pari vuotta AMK-tasoisia rakennustekniikan opintoja takana. Heti rupesi anturan rauhdoituspiirustukset muistumaan mieleen! =D
Huomenna käydään (taas) viimeisen kerran viilaamassa sopimusta Jukka-talon kanssa, tällä kertaa vastaava mukana. Jos tämä mahdoton (ja juu, erinomaisen tärkeä kyllä) pohjustusvaihe nyt todella jäisi jo taa ja päästäisiin käytännön toimiin.
Eli kaupungintalon käytävät, odottakaa vain! Vielä minä teidät opin!
Talopakettiasia on sittenkin vielä vähän levällään, Kastellilta tulikin loppumetreillä yllättävän edullinen tarjous. Mutta se sai oikeastaan aikaan ainoastaan sen, että kilpailutilanteessa Jukankin hinta putosi ja kustannusarvio jää reilusti alemmas, kuin jo oikeastaan saatu laina. Hyvä ensinnäkin siksi, että yllätyksiä tulee aina ja toisaalta siksi, että kymmenenkin tuhatta euroa tekee ihan hyvää laina-ajalle.
Tänään tavattiin myös vastaava mestari, mukava mies omalta kylältä. Istui ensitapaamisella kaksi ja puoli tuntia meidän kanssa, käytiin luonnollisesti myös maastossa tutkimassa tonttia. Todella perusteellisen oloinen mies, puhui, että käy useamman kymmentä kertaa projektin aikana tontilla.
Puhui kyllä paljon muutakin. Äkkinäinen voisi kuvitella, että ollaan sittenkin takaisin kotoKarjalassa. Jonkun hyödyn tässä kuitenkin huomaa siitä, että itsellä on pari vuotta AMK-tasoisia rakennustekniikan opintoja takana. Heti rupesi anturan rauhdoituspiirustukset muistumaan mieleen! =D
Huomenna käydään (taas) viimeisen kerran viilaamassa sopimusta Jukka-talon kanssa, tällä kertaa vastaava mukana. Jos tämä mahdoton (ja juu, erinomaisen tärkeä kyllä) pohjustusvaihe nyt todella jäisi jo taa ja päästäisiin käytännön toimiin.
Eli kaupungintalon käytävät, odottakaa vain! Vielä minä teidät opin!
maanantai 14. syyskuuta 2009
Talokaupat!
Tänään koittaa se päivä, kun mies menee sopimaan talopaketin sisältöä niin viimeistä myöten, kuin vain tähän mennessä on tullut mieleen. Sitten pankkiin ja lainan myötä rähinä päälle. Toimittajan on siis Jukka-talo.
Karsimista on tehtävä, mutta mistä?! Perusajatuksena on jo ollut, että pinnat ja muut on hyvää peruslaatua, ei mitään luksusta. Niitä voi vaihtaa sitten joskus kun on iso ja oikeasti rikas. =D Ja että esim. laatat on löydyttävä talopaketin viitehinnan sisältä, niillä ei oteta lisäkustannuksia. Siksi ne on suunniteltava hyvin, että niitä viitsii sitten myös katsella, laattahomma kun on vähän työläämpää. ;)
Mutta esim. keittiöntaso on haaveissa kivisenä, vaan se on niitä ensimmäisiä, joista tingitään. Se ei kuitenkaan ole mikään mahdoton vaihdettava myöhemminkään, jos joskus tilanne sen sallii. Keittiökaapistot mie löysin mieleiseni jo valmiiksi halvimmasta hintaryhmästä. Tämän näköiset. Vetimistä en ole varma, kummat valitaan... Tasoksi luultavasti jotain tummaa puukuviota, jos ei sitä kiveä. Kuvassa siis sekä ovi, että laatikon etupaneeli.
Värimaailma on muutenkin muotoutunut meidän mielissämme vaaleaksi ja luonnonläheiseksi; vaaleaa hiekkaa, pehmeää harmaata... Saa nähdä mikä on lopputulos!
Ajatuksena on myös, että otetaan tuo takkaleivinuuni ja sitten viimeisenä, jos mikään muu ei auta, vaihdetaan tuohon sinänsä myös todella hyvännäköiseen leivinuuniin.
Karsimista on tehtävä, mutta mistä?! Perusajatuksena on jo ollut, että pinnat ja muut on hyvää peruslaatua, ei mitään luksusta. Niitä voi vaihtaa sitten joskus kun on iso ja oikeasti rikas. =D Ja että esim. laatat on löydyttävä talopaketin viitehinnan sisältä, niillä ei oteta lisäkustannuksia. Siksi ne on suunniteltava hyvin, että niitä viitsii sitten myös katsella, laattahomma kun on vähän työläämpää. ;)
Mutta esim. keittiöntaso on haaveissa kivisenä, vaan se on niitä ensimmäisiä, joista tingitään. Se ei kuitenkaan ole mikään mahdoton vaihdettava myöhemminkään, jos joskus tilanne sen sallii. Keittiökaapistot mie löysin mieleiseni jo valmiiksi halvimmasta hintaryhmästä. Tämän näköiset. Vetimistä en ole varma, kummat valitaan... Tasoksi luultavasti jotain tummaa puukuviota, jos ei sitä kiveä. Kuvassa siis sekä ovi, että laatikon etupaneeli.
Värimaailma on muutenkin muotoutunut meidän mielissämme vaaleaksi ja luonnonläheiseksi; vaaleaa hiekkaa, pehmeää harmaata... Saa nähdä mikä on lopputulos!Ajatuksena on myös, että otetaan tuo takkaleivinuuni ja sitten viimeisenä, jos mikään muu ei auta, vaihdetaan tuohon sinänsä myös todella hyvännäköiseen leivinuuniin.
lauantai 12. syyskuuta 2009
20 metriä narua, kirves ja herra Pythagoras
Näillä eväillä saatiin tontin nurkat kohdilleen!
Tulkoot sitten aikanaan koneidensa kanssa mittaamaan ja lohkomaan, kyllä joskus vanha konsti on sukkelampi kuin pussillinen uusia. Tosin toimenpidettä helpotti huomattavasti se, että yhdestä pitkästä ja suorasta tontin sivusta oli jo ihan virallisestikin merkattu puolet, naapurin osuus. Tästä saatiin linja, mitä pitkin jatkaa. Suorakulman saamisessa taas auttoi mainittu herra.
Ja tärkeintähän meille olikin saada paikoilleen tontin eteläpää, pohjoinen kun on kiila, johon ei kuitenkaan tule rakennuksia, pelkästään ajotie. Idässä taas rakennustilaa rajoittaa sähkölinja, joten nyt on helppo ratkaista torpan paikka.
Vähänhän se tulee hassusti tontin peräpäähän, sisäänkäynkin vielä talon sivuun. Toisaalta se tuskin haittaa muuten kuin paperilla, koska talon kohdalla tonttia ympäröi puistoalue, eli omien rajojen ulkopuolella on kutakuinkin pelkästään mäntyjä.
Tulkoot sitten aikanaan koneidensa kanssa mittaamaan ja lohkomaan, kyllä joskus vanha konsti on sukkelampi kuin pussillinen uusia. Tosin toimenpidettä helpotti huomattavasti se, että yhdestä pitkästä ja suorasta tontin sivusta oli jo ihan virallisestikin merkattu puolet, naapurin osuus. Tästä saatiin linja, mitä pitkin jatkaa. Suorakulman saamisessa taas auttoi mainittu herra.
Ja tärkeintähän meille olikin saada paikoilleen tontin eteläpää, pohjoinen kun on kiila, johon ei kuitenkaan tule rakennuksia, pelkästään ajotie. Idässä taas rakennustilaa rajoittaa sähkölinja, joten nyt on helppo ratkaista torpan paikka.
Vähänhän se tulee hassusti tontin peräpäähän, sisäänkäynkin vielä talon sivuun. Toisaalta se tuskin haittaa muuten kuin paperilla, koska talon kohdalla tonttia ympäröi puistoalue, eli omien rajojen ulkopuolella on kutakuinkin pelkästään mäntyjä.
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Päiväkävelyllä kaupungintalolla
Kuinka monen askelen ja käytävän ja hissimatkan päässä voikaan tieto olla tänä tietotekniikan aikana... Eikä luonnollisestikaan kaikki sellaiset mitättömät kysymykset, kuten tontin lohkominen, tien saaminen asemakaava-alueen tontille saati sitten vesijohto- ja viemärilinjat selvinneet kaupungintalolla, eihän toki.
Ota yhteyttä sinne ja tänne, tuo ihminen ei olekaan paikalla, no mutta ehkä se tuolla kilometriä pitkän käytävän päässä saattaa tietää asiasta jotain.
Onneksi esikoinen oli kerhossa ja kuopukselle rattaat mukana, ei tuosta reissusta olisi muuten selvitty. Kyllä byrokratia on ihanaa. Toisaalta kotiäidin elämään se tuo mielenkiintoa, mie tapasin tänään varmaan enemmän ihmisä yhden talon sisällä kuin normaalisti viikkoon. Se kuitenkin oli ihan tuttu tilanne, ettei kukaan tiennyt mistään mitään, siihen kotiäiti on tottunut.
Ota yhteyttä sinne ja tänne, tuo ihminen ei olekaan paikalla, no mutta ehkä se tuolla kilometriä pitkän käytävän päässä saattaa tietää asiasta jotain.
Onneksi esikoinen oli kerhossa ja kuopukselle rattaat mukana, ei tuosta reissusta olisi muuten selvitty. Kyllä byrokratia on ihanaa. Toisaalta kotiäidin elämään se tuo mielenkiintoa, mie tapasin tänään varmaan enemmän ihmisä yhden talon sisällä kuin normaalisti viikkoon. Se kuitenkin oli ihan tuttu tilanne, ettei kukaan tiennyt mistään mitään, siihen kotiäiti on tottunut.
tiistai 8. syyskuuta 2009
Nyt on nimi paperissa
Tontin kauppakirjassa nimittäin.
Talopaketin toimittaja varmistuu entisestään, tosin tänään ei päästykään hiomaan paketin sisältöä, kun myyjä olikin sairastunut.
Sen sijaan käytiin katsomassa tulisijoja, sen merkityshän korostuu nyt myös, kun kaukolämpö mitä ilmeisemmin jää unholaan. Ongelmaksi muodostuu valinta leivinuunin ja takkaleivinuunin välillä. Leivinuunilla on luonnollisesti paremmat ruuanlaitto- ja leipomisominaisuudet, kuin yhdistelmällä, lisäksi se lämmittää kokoonsa (ja siten hintaansa) nähden tehokkaammin kuin yhdistelmä. Mutta se takkatuli...
En mie ole varma, olenko mie siitäkään halukas tinkimään. Jostain kuitenkin toki täytyy ja tässä olisi helppo kohta siihen. Mutta harmittaako se sitten loppuiän, että juuri tässä kohtaa tingittiin?
Tässä ne nyt on sitten, vaihtoehdot.

tai

Lisäksi pyörähdettiin Laattapisteellä ja siellä mie sain kuulla, että heillä on maksuton suunnittelupalvelu, johon kuuluu siis toiveiden ja ajatusten kartoitus ja suunnitelma niiden pohjalta sekä luonnollisesti tarjous. Tämä ei kuitenkaan velvoita tai sido mihinkään, vaikka "luonnollisesti toivomme, että pääsemme kauppoihin". Siellä mie ajattelin käydä, vähintään nyt selkeyttämässä omia ajatuksia. Ja ehkä vähän pitämässä hauskaa talohömpötösten kanssa kaakeleita plaraamalla, kun mies vahtii tyttöjä!
Talopaketin toimittaja varmistuu entisestään, tosin tänään ei päästykään hiomaan paketin sisältöä, kun myyjä olikin sairastunut.
Sen sijaan käytiin katsomassa tulisijoja, sen merkityshän korostuu nyt myös, kun kaukolämpö mitä ilmeisemmin jää unholaan. Ongelmaksi muodostuu valinta leivinuunin ja takkaleivinuunin välillä. Leivinuunilla on luonnollisesti paremmat ruuanlaitto- ja leipomisominaisuudet, kuin yhdistelmällä, lisäksi se lämmittää kokoonsa (ja siten hintaansa) nähden tehokkaammin kuin yhdistelmä. Mutta se takkatuli...
En mie ole varma, olenko mie siitäkään halukas tinkimään. Jostain kuitenkin toki täytyy ja tässä olisi helppo kohta siihen. Mutta harmittaako se sitten loppuiän, että juuri tässä kohtaa tingittiin?
Tässä ne nyt on sitten, vaihtoehdot.

tai

Lisäksi pyörähdettiin Laattapisteellä ja siellä mie sain kuulla, että heillä on maksuton suunnittelupalvelu, johon kuuluu siis toiveiden ja ajatusten kartoitus ja suunnitelma niiden pohjalta sekä luonnollisesti tarjous. Tämä ei kuitenkaan velvoita tai sido mihinkään, vaikka "luonnollisesti toivomme, että pääsemme kauppoihin". Siellä mie ajattelin käydä, vähintään nyt selkeyttämässä omia ajatuksia. Ja ehkä vähän pitämässä hauskaa talohömpötösten kanssa kaakeleita plaraamalla, kun mies vahtii tyttöjä!
maanantai 7. syyskuuta 2009
Huomenna mennään
ei Korkeasaareen vaan tonttikaupoille. Hui!
Sekä vielä kerran keskustelemaan sen todennäköisimmän talotoimittajan kanssa. Tällä kertaa niin päin, että mitä paketista karsitaan. Hehheh... Mutta on siinä ihan oikeaakin, nyt näyttää vahvasti, että kaukolämpöä meille ei saa olemassa olevasta verkosta huolimatta. Ja sehän alentaa sitten hintaakin, kun mennään suoralla sähkölämmityksellä.
Takkamallia pitää kanssa pohtia, minkä verran euroja tahtoo sijoittaa ulkonäköön. Lämmitystehosta ei kyllä tingitä, varsinkaan kun taidetaan joutua sille sähkölle. Meidän onneksi kuitenkin meille tuleva sähkö on semmoisesta linjasta, jota Kemijokiyhtiö käyttää myös omilla sivupumppuasemillaan. Toisin sanoen se on poikki hyvin harvoin ja hyvin vähän aikaa.
Toisaalta onhan se selviö, että vain yksillä varmoilla palkkatuloilla ei semmoista asuntolainaa saa, jolla kaiken haluamansa saisi. Siispä täytyy miettiä realiteetteja sille, mitä todella pysytään tekemään itse ja missä kohti maksetaan omista hermoistamme.
Sekä vielä kerran keskustelemaan sen todennäköisimmän talotoimittajan kanssa. Tällä kertaa niin päin, että mitä paketista karsitaan. Hehheh... Mutta on siinä ihan oikeaakin, nyt näyttää vahvasti, että kaukolämpöä meille ei saa olemassa olevasta verkosta huolimatta. Ja sehän alentaa sitten hintaakin, kun mennään suoralla sähkölämmityksellä.
Takkamallia pitää kanssa pohtia, minkä verran euroja tahtoo sijoittaa ulkonäköön. Lämmitystehosta ei kyllä tingitä, varsinkaan kun taidetaan joutua sille sähkölle. Meidän onneksi kuitenkin meille tuleva sähkö on semmoisesta linjasta, jota Kemijokiyhtiö käyttää myös omilla sivupumppuasemillaan. Toisin sanoen se on poikki hyvin harvoin ja hyvin vähän aikaa.
Toisaalta onhan se selviö, että vain yksillä varmoilla palkkatuloilla ei semmoista asuntolainaa saa, jolla kaiken haluamansa saisi. Siispä täytyy miettiä realiteetteja sille, mitä todella pysytään tekemään itse ja missä kohti maksetaan omista hermoistamme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)