lauantai 12. joulukuuta 2009

Ihan se alkaa jo talolta näyttää

vaikka V olikin sitä mieltä, ettei ihan vielä viedä heidän sänkyä sinne...

Etuoven puoli.

Ja takaovi...

tiistai 8. joulukuuta 2009

"Äiti, äiti, tontilla on heiluri!"

"Eikun siis nosturi!"

Sehän siellä. Ja kattotuolit katolla. Pitäisikö sitä jotain harjakaispullaa (huom. pullAa) miettiä? ;)



Tässä siis talon eteläpääty ja tuvan ikkunat. Oikean puoleisen kohdalle tulee ruokailutila, vasen on sitten enemmän olohuonetta.



Tässä itäseinä. Iso ikkuna on siis olohuonetta, se varsinainen "maisemaikkuna" joelle. Sitten on sauna ja saunan/kodinhoitohuoneen terassi, vieras/työhuoneen ikkuna sekä tyttöjen huoneen ikkuna.



On siinä vähän mäkeä kiivettävänä. Tämä siis tontin alimmalta nurkalta kohti etelää otettu kuva. Pääsisäänkäynnin kuisti näkyykin talon oikealla kyljellä ja tässä pohjoispäädyssä onkin vain yksi pieni ikkuna, tyttöjen huoneesta.

Tuohon kuvan oikeassa laidassa olevaan pieneen kuuseen mie olen jo suunnitellut ensi joulun jouluvalot. Täältä tontin alapäädystä tuli muutenkin kaadettua vähän turhan paljon puita, kun luultiin, että liittymä tielle tulee oikeastaan näille paikoin, missä mie seisoin kuvaa ottaessa.

Mutta koska saammekin tälläisen hiwayn
emme tietenkään käytä omaa tonttia kulkemiseen yhtään enempää kuin on pakko. Luulisi sitä nyt mahtuvan jopa meidän Rollella (850 farkkuVolvo) kotio tulemaan.

lauantai 5. joulukuuta 2009

Putin ja Obama ahkerina

eli ulkoseinät on pystyssä! Obama on siis tuon meidän raksaväen ameriikkalainen vasara ja Putin hienosäätöleka. =D On sekin, kaikista maailman (tai edes Suomen) rakentajista tämmöisille vakamielisille ihmisille sattuivat mokomat koiranleuat! ;)

Kattotuoleja pitäisi tulevalla viikolla nostella, ellei nosturi ole liian kiireinen tehdessään lumipalloja Napapiirillä... Sekin vielä, anteeksi nyt vain, eikö edes koneet voisi ottaa tätä hommaa vakavasti?! Tämä projektihan alkaa olla Puuha-Peteä parhaimmillaan, kun koneetkin vaan lähee lumiukkoja rakentelemaan.

Saadaan muuten se tiekin tontille. Eikä mitään ihan pientä saadakaan. Vielä viime kerralla, kun siitä on ollut puhetta kunnan kanssa, oli kyseessä "kolmen neljänkymmenen metrin pätkä", eli siis kadun päästä liittymä meidän tontille. Vaan nyt oli viisas insinööri lukenut karttaa ja todennut, että ei kuulkaa, kerran se on asemakaavaan merkattu tie, niin kyllä se pitää kunnolla rakentaa! Eli nyt tie tuleekin kiertämään tontin toisen pään ja nousee puoleen väliin sivuakin (siis niin pitkälle kuin kaupungin maita riittää); täysimittaisena katuna. Että kerran halusitte tietä, niin saamanne pitää! Vähän käy surku tuota männikköä...

tiistai 24. marraskuuta 2009

Ikioma keittiön ikkuna!

Siellä se nyt on, juuri niillä sijoillaan, joilla se tulee olemaan ja hiekkalaatikkoa vartioimaan!

Ihan rehellisesti keittiön kohdalla on vain tuo vasemmalla oleva kapea ikkuna, isommat sitten tuvan ruokailutilan kohdalla.

torstai 19. marraskuuta 2009

Eväät levällään

pitkin tonttia. Eli vielä pari kuvaa "päivänvalossa".



Viikon sisään tämän hässäkän pitäisi kuulemma ruveta näyttämään jo oikeasti talolta. Neljä seinää ja katto, you know.

"Akkori eikun ekka" kävi pihassa

Tai ehkä sitä ei voi kovin käymiseksi sanoa, ihan hyvän tovin se tuossa vietti purkamassa talonkappaleita kyydistään pitkin lääniä. Kuudelta illalla tuli ja puolen yön aikaan se vasta lähti.

Vähän tuli sellainen fiilis, että toivottavasti jollain on tämän legopaketin rakennusohje tallessa. Mie en haluaisi, että tässä tapauksessa joku hukassa oleva pikkuosa korvataan "melkein sopivalla"...

Nyt valoisaan aikaan en ehtinyt vielä käydä kameroineni (ja poskiontelontulehduksineni) siellä hillumassa, mutta toivottavasti näistä eilen illalla otetuista saa jotain selvää.


Ensimmäinen setti, ehkä noin kolmas osa tontille tulleesta tavarasta ja pääasiassa itse elementit.



Siinä niitä alkaa olla, palikoita pinossa.



Ja ylimmät valopäät tarkastajina.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Pois alta, seinät tulloo!

Eli alunperin piti huomisen olla Se Päivä, kun talopaketti saapuu. Vaan olivat tänään soittaneet, että sopiskos, jos tulisikin jo tänä iltana!

Ja taas jänskättää. Eihän siinä sitten montaa päivää mene, kun talo on mallillaan!

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Ne on nyt perustukset mallillaan.

Eli ensin tuli tämmöinen eilisellä
ja tänään näyttää tältä.

Ja raukkaparka esikoinen katseli noita perustuksia pitkään ja hitaasti ja kovin ihmeissään kyseli, että NOINKO pieni siitä meidän kodista tulee. *heh* Taitaa olla ajan hermolla neiti, kun 120 neliötä ei muka neljälle hengelle riitä.

Hurjalla vauhdillahan tämä etenee nyt kun rupesi, vaikka kyllähän sitä suunnitteluvaihetta, tosin tontin omistuksellisista syistä, kesti melkeen puolitoista vuotta. Se(kin) ilo on siinä, että joku muu rakentaa ja itse käy vaan pällistelemässä, eikä talon valmistuminen ole kiinni siitä, että miten paljon siellä itse köhkii. Vaikka pankkitilissähän se sitten näkyy.

Mutta siis, ensi viikon torstaina tulee talopaketti! Jaiks!

torstai 5. marraskuuta 2009

...ja meni!

Eli nyt on sitten talon pohja valmis! Aloituskokouskin oli ja saatiin rakennusvalvojan puumerkki alle. Huomenna tulee kaupungin miehet merkkaamaan talon nurkat ja maanantaina tehdään sokkelimuotit ja varmaan jo valetaankin.

Toiset kauhistelee, kuinka korkealle tuo talo tulee. No jaa, sehän riippuu mistä katsoo! Talon pohjaa pitkin pohjoiseen se näyttääkin aika korkealle, noin niinkuin naapureihin verrattuna.













Talo kuitenkin on ikään kuin eri rivissä muiden saman kadun talojen kanssa, eli ei ole siinä toisten vieressä paria metriä ylempänä.

Eikä se nyt niin pahalta näytä edes tuosta penkan laidalta katsottuna. Alhaalla on autopaikka ja virallinen kulku.

Ja vielä, kun rakennuspaikkaa katsoo siitä suunnasta, mistä suurin osa satunnaisista kulkijoista talon tulee näkemään, eli minne myös pääjulkisivu on, ei se näytä enää ollenkaan kummalta.


Kuvat on harmillisen tummia, mutta en ehtinyt kameran kanssa hillumaan ennen kolmea...

maanantai 2. marraskuuta 2009

Kuoppa tuli...

Puolen päivän aikaan oli tontilla tällainen näkymä.













Hiekkaa, hiekkaa ja hiekkaa. Hienoa, kaunista hiekkaa. Eipähän tule perustusten tekemiseen ylimääräisiä kuluja!

Kaivinkonemies teki kevyen kahdentoista tunnin työpäivän. Mutta nyt on vesi- ja viemärijohdotkin jo maan sisässä ja huomenna olisi tulossa vaatimaton sorakuorma jo täyttöä varten.

Toisaalta, on siinä vissiin jotain hoppua jo syytä pitääkin, talofirmalta tuli kirje, että torppa olisi tulossa tontille 19.11. klo 7.00! Jaiks!

Lopuksi vielä oman pihan marjasatoa, mustikka ja (metsä)mansikka. Huomatkaa valaistusolosuhteet, kuva on siis otettu "keskipäivällä"...

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Nyt on risut poissa

ja kaivinkonekin tulla jurrasi iltapäivällä jo huomista odottelemaan. Aamulla se sitten alkaa ihan oikeasti!

Valitettavasti kuva jäi saamatta peratusta tontista, koska homma valmistui sen verran myöhään, että valaistusolosuhteet oli jo hiukan enemmän kuin vähemmän otolliset...

perjantai 30. lokakuuta 2009

Risuja, oksia ja paniikki














Paniikin meinaa aiheuttaa se, että mies ja A seisovat juuri talon keskipaikkeilla. Ei siinä mitään, mutta tänään on perjantai ja maanantaina tulee kaivinkone... Possunuha kaatoi meiltä apuvoimat, joten vähän meinaa kiirettä pukata.

Ehkä kuitenkin tässä kahden päivän aikana mie saan raahattua suurimmat oksat ainakin talon kohdilta pois, mies nimittäin on vielä kaiken hyvän päälle työreissussa koko viikonlopun! Onneksi lapsille tulee huomenna joksikin aikaa leikittäjä!

Homma voisi myös olla hiukan tehokkaampaa, jos joku olisi viitsinyt kertoa noille männyille alkeellisia siisteyssääntöjä, kuten sen, että aaumuisin on tapana käyttää kampaa... Noilla on kyllä pahimmat latvatakut, mitä mie olen ikinä nähnyt, eikä taida edes tyttöjen muumisuihke juuri auttaa.

Onneksi aina voi käyttää lapsityövoimaa...














Tosin tietyin rajoituksin...


















Oliko se poro? Vai vain tavallinen puupää?

torstai 22. lokakuuta 2009

Ja kaatui muuten reippaasti

Puolitoista tuntia meni miehellä kaataa meidän parikymmentä puuta. Tuli miehen sammalenkeruuseenkin pieni tauko... ;)

Tässä tämän hetkistä jokinäkymää!


Ja tytöt meidän olkkarissa. Meillä mies on innostuneempi viherkasvienhoidosta, mutta toivottavasti tämä ei ole hänen lopullinen näkemyksensä sisustuksesta...


Mutta komioita runkojahan nämä on. Tekisi melkeen mieli kysyä joltain puusepältä tms. että mitäs näistä voisi kotio tehdä. Saunanovenkahvan nyt vähintään! =D

PUU KAATUU!

Sitten se lähti rytinällä eteenpäin. Nimenomaan rytinällä. Eilen saatiin rakennuslupahakemus sisään ja suullinen "omalla vastuulla" lupa aloittaa puunkaato ja maatyöt. Puunkaatamisenhan suorittaa sähköyhtiön hyväksymä mies, koska tontin sivussa kulkee sähkölinja.

Tänä aamuna soi varttia vaille yhdeksän puhelin. Oltiin vielä koko sakki peittojen alla, eilen kun oli aika hulinapäivä kaikilla. Puhelimessa oli puunkaataja. Hän voisi NYT tulla katsomaan sitä hommaa, jos vain sopii. Mie vetäisin ulkovaatteet yöpuvun päälle ja lampsin tontille.

Siinä sitten vähän aikaa ihmeteltiin kaadettavia puita, onneksi oltiin ehditty merkata ne. Puunkaataja nimittäin rupesi samoin tein hommiin! Että varttia vailla mie nousin sängystä ja viittä yli alkoi hommat! =D

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Paperi, paperia

Tiedättekö, mie olen aika vakuuttunut siitä, että talonrakennuksessa menee enemmän puuta siihen tarvittavaan paperimäärään, kuin itse rakennukseen, olkoonkin, että rakennus on puurunkoinen ja puulla verhoiltu!

Eli rakennusluvan paperisota on meneillään. Sitä ja tätä paperia ja tuota ja kolmatta selvitystä. Asemapiirros on nyt onneksi piirrettynä, melkolailla kaikki paperit ja piirrokset kotiutuneet. Silti tuntuu, että aina jotain paperia odotetaan tai joku sittenkin puuttuu.

Lisäksi, vaikka varsinaista rakennustyötä ei itse tehdäkään, on kyllä yllättänyt täysin kaiken maailman pikkuasiat! Ja se, mikä aika niiden hoitoon menee. Välillä meinaa jo ressi iskeä, kun vuorokaudesta kerrassaan loppuu tunnit. Lisäksi jonkun on syötettävä ja puettava kahta apurakentajaa... Montakohan banaania tytöt vielä syökään uuden kodin tiimoilta jonkin sortin toimistossa?

Tässä kohtaa kyllä iskee yllättävä onnellisuus edes niistä kahdesta vuodesta, jotka rakennustekniikan koulutusohjelmaa on itsellä käytynä. Ymmärtääpähän edes, että mistä puhutaan ja joskus jopa, mitä kysyä!

torstai 8. lokakuuta 2009

Talvi tuli ilman lupaa!

Eli lunta ja pakkasta. Ja niin kuin oli aikomus tuota kunttaa yrittää pelastaa... Saa nähdä miten käy. Toisaalta, ehkä se säilyisikin jäätyneenä paremmin?

Tiistaina kirjoitettiin urakkasopimuskin alle, joten kyllä tästä vain taitaa talo ruveta nousemaan. Luvan kanssa on nyt vähän hoppu, viikonlopun aikana pitää piirtää asemakuva ja kirjoittaa paperit naapureiden kuulemista myöten valmiiksi, että saadaan heti pääkuvien tultua paperit kuntaan ja mitä luultavammin lupa aloittaa maatyöt. Niillä onkin vähän hoppu, talopaketti kun pyrkii tontille viikolla 47!

Vaikka sitä aina kuulee tarinoita talonrakentamisen stressaavuudesta ja vaikka mekään emme osallistu varsinaiseen rakentamiseen ollenkaan, niin kaiken maailman pikkuasioita tässä aloituksessa vaan tulee hoidettavaksi. Kyllä se melkeen jokainen vapaa hetki menee näiden juttujen setvimiseen.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Nurkkakepit isketty!

Eli eilen käytiin mittailemassa ja laittamassa talonkin nurkat suunnilleen paikalleen. Hiukan pitää vielä jatkaa ja käydä kartoittamassa tontin profiilia lisää, että pystyn piirtämään poikkileikkauksen tontista ja siinäkin katsomaan parasta paikkaa talolle, ajettavan maan määrän minimoimiseksi. Sen verran tontissa on rinnettä... Mutta onneksi eilen vastaavan mestarin kanssa mitatessa miullekin muistui mieleen vaaituskojeen käyttö, joten se onnistuu ihan ominkin voimin.

Tässä vielä muutama kuva syysaurinkoiselta tontilta. Harmi kyllä melkein kaikki puut omalta maalta joudutaan kaatamaan, mutta mustikoiden suhteen meintaan yrittää sellaista, että otettaan tuota pintamaata laattoina ja koitetaan saada se säilymään talven yli, että voidaan sitten istuttaa sitä takaisin niille paikoin, kun mielekkäältä tuntuu.


tiistai 22. syyskuuta 2009

Kuinka monta kertaa voi kirjoittaa nimensä tunnissa?

Eli pankkipäivä. Nyt se on sitten asuntolaina niskassa. Ensiasunnon korkovähennystä usiammalle vuojelle. Nih. Ja verottaja miettii mielessään vähemmän kauniita kukkasia. =D

Talopakettiasia on sittenkin vielä vähän levällään, Kastellilta tulikin loppumetreillä yllättävän edullinen tarjous. Mutta se sai oikeastaan aikaan ainoastaan sen, että kilpailutilanteessa Jukankin hinta putosi ja kustannusarvio jää reilusti alemmas, kuin jo oikeastaan saatu laina. Hyvä ensinnäkin siksi, että yllätyksiä tulee aina ja toisaalta siksi, että kymmenenkin tuhatta euroa tekee ihan hyvää laina-ajalle.

Tänään tavattiin myös vastaava mestari, mukava mies omalta kylältä. Istui ensitapaamisella kaksi ja puoli tuntia meidän kanssa, käytiin luonnollisesti myös maastossa tutkimassa tonttia. Todella perusteellisen oloinen mies, puhui, että käy useamman kymmentä kertaa projektin aikana tontilla.

Puhui kyllä paljon muutakin. Äkkinäinen voisi kuvitella, että ollaan sittenkin takaisin kotoKarjalassa. Jonkun hyödyn tässä kuitenkin huomaa siitä, että itsellä on pari vuotta AMK-tasoisia rakennustekniikan opintoja takana. Heti rupesi anturan rauhdoituspiirustukset muistumaan mieleen! =D

Huomenna käydään (taas) viimeisen kerran viilaamassa sopimusta Jukka-talon kanssa, tällä kertaa vastaava mukana. Jos tämä mahdoton (ja juu, erinomaisen tärkeä kyllä) pohjustusvaihe nyt todella jäisi jo taa ja päästäisiin käytännön toimiin.

Eli kaupungintalon käytävät, odottakaa vain! Vielä minä teidät opin!

maanantai 14. syyskuuta 2009

Talokaupat!

Tänään koittaa se päivä, kun mies menee sopimaan talopaketin sisältöä niin viimeistä myöten, kuin vain tähän mennessä on tullut mieleen. Sitten pankkiin ja lainan myötä rähinä päälle. Toimittajan on siis Jukka-talo.

Karsimista on tehtävä, mutta mistä?! Perusajatuksena on jo ollut, että pinnat ja muut on hyvää peruslaatua, ei mitään luksusta. Niitä voi vaihtaa sitten joskus kun on iso ja oikeasti rikas. =D Ja että esim. laatat on löydyttävä talopaketin viitehinnan sisältä, niillä ei oteta lisäkustannuksia. Siksi ne on suunniteltava hyvin, että niitä viitsii sitten myös katsella, laattahomma kun on vähän työläämpää. ;)

Mutta esim. keittiöntaso on haaveissa kivisenä, vaan se on niitä ensimmäisiä, joista tingitään. Se ei kuitenkaan ole mikään mahdoton vaihdettava myöhemminkään, jos joskus tilanne sen sallii. Keittiökaapistot mie löysin mieleiseni jo valmiiksi halvimmasta hintaryhmästä. Tämän näköiset. Vetimistä en ole varma, kummat valitaan... Tasoksi luultavasti jotain tummaa puukuviota, jos ei sitä kiveä. Kuvassa siis sekä ovi, että laatikon etupaneeli.

Värimaailma on muutenkin muotoutunut meidän mielissämme vaaleaksi ja luonnonläheiseksi; vaaleaa hiekkaa, pehmeää harmaata... Saa nähdä mikä on lopputulos!

Ajatuksena on myös, että otetaan tuo takkaleivinuuni ja sitten viimeisenä, jos mikään muu ei auta, vaihdetaan tuohon sinänsä myös todella hyvännäköiseen leivinuuniin.

lauantai 12. syyskuuta 2009

20 metriä narua, kirves ja herra Pythagoras

Näillä eväillä saatiin tontin nurkat kohdilleen!

Tulkoot sitten aikanaan koneidensa kanssa mittaamaan ja lohkomaan, kyllä joskus vanha konsti on sukkelampi kuin pussillinen uusia. Tosin toimenpidettä helpotti huomattavasti se, että yhdestä pitkästä ja suorasta tontin sivusta oli jo ihan virallisestikin merkattu puolet, naapurin osuus. Tästä saatiin linja, mitä pitkin jatkaa. Suorakulman saamisessa taas auttoi mainittu herra.

Ja tärkeintähän meille olikin saada paikoilleen tontin eteläpää, pohjoinen kun on kiila, johon ei kuitenkaan tule rakennuksia, pelkästään ajotie. Idässä taas rakennustilaa rajoittaa sähkölinja, joten nyt on helppo ratkaista torpan paikka.

Vähänhän se tulee hassusti tontin peräpäähän, sisäänkäynkin vielä talon sivuun. Toisaalta se tuskin haittaa muuten kuin paperilla, koska talon kohdalla tonttia ympäröi puistoalue, eli omien rajojen ulkopuolella on kutakuinkin pelkästään mäntyjä.

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Päiväkävelyllä kaupungintalolla

Kuinka monen askelen ja käytävän ja hissimatkan päässä voikaan tieto olla tänä tietotekniikan aikana... Eikä luonnollisestikaan kaikki sellaiset mitättömät kysymykset, kuten tontin lohkominen, tien saaminen asemakaava-alueen tontille saati sitten vesijohto- ja viemärilinjat selvinneet kaupungintalolla, eihän toki.

Ota yhteyttä sinne ja tänne, tuo ihminen ei olekaan paikalla, no mutta ehkä se tuolla kilometriä pitkän käytävän päässä saattaa tietää asiasta jotain.

Onneksi esikoinen oli kerhossa ja kuopukselle rattaat mukana, ei tuosta reissusta olisi muuten selvitty. Kyllä byrokratia on ihanaa. Toisaalta kotiäidin elämään se tuo mielenkiintoa, mie tapasin tänään varmaan enemmän ihmisä yhden talon sisällä kuin normaalisti viikkoon. Se kuitenkin oli ihan tuttu tilanne, ettei kukaan tiennyt mistään mitään, siihen kotiäiti on tottunut.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Nyt on nimi paperissa

Tontin kauppakirjassa nimittäin.

Talopaketin toimittaja varmistuu entisestään, tosin tänään ei päästykään hiomaan paketin sisältöä, kun myyjä olikin sairastunut.

Sen sijaan käytiin katsomassa tulisijoja, sen merkityshän korostuu nyt myös, kun kaukolämpö mitä ilmeisemmin jää unholaan. Ongelmaksi muodostuu valinta leivinuunin ja takkaleivinuunin välillä. Leivinuunilla on luonnollisesti paremmat ruuanlaitto- ja leipomisominaisuudet, kuin yhdistelmällä, lisäksi se lämmittää kokoonsa (ja siten hintaansa) nähden tehokkaammin kuin yhdistelmä. Mutta se takkatuli...

En mie ole varma, olenko mie siitäkään halukas tinkimään. Jostain kuitenkin toki täytyy ja tässä olisi helppo kohta siihen. Mutta harmittaako se sitten loppuiän, että juuri tässä kohtaa tingittiin?

Tässä ne nyt on sitten, vaihtoehdot.


tai


Lisäksi pyörähdettiin Laattapisteellä ja siellä mie sain kuulla, että heillä on maksuton suunnittelupalvelu, johon kuuluu siis toiveiden ja ajatusten kartoitus ja suunnitelma niiden pohjalta sekä luonnollisesti tarjous. Tämä ei kuitenkaan velvoita tai sido mihinkään, vaikka "luonnollisesti toivomme, että pääsemme kauppoihin". Siellä mie ajattelin käydä, vähintään nyt selkeyttämässä omia ajatuksia. Ja ehkä vähän pitämässä hauskaa talohömpötösten kanssa kaakeleita plaraamalla, kun mies vahtii tyttöjä!

maanantai 7. syyskuuta 2009

Huomenna mennään

ei Korkeasaareen vaan tonttikaupoille. Hui!

Sekä vielä kerran keskustelemaan sen todennäköisimmän talotoimittajan kanssa. Tällä kertaa niin päin, että mitä paketista karsitaan. Hehheh... Mutta on siinä ihan oikeaakin, nyt näyttää vahvasti, että kaukolämpöä meille ei saa olemassa olevasta verkosta huolimatta. Ja sehän alentaa sitten hintaakin, kun mennään suoralla sähkölämmityksellä.

Takkamallia pitää kanssa pohtia, minkä verran euroja tahtoo sijoittaa ulkonäköön. Lämmitystehosta ei kyllä tingitä, varsinkaan kun taidetaan joutua sille sähkölle. Meidän onneksi kuitenkin meille tuleva sähkö on semmoisesta linjasta, jota Kemijokiyhtiö käyttää myös omilla sivupumppuasemillaan. Toisin sanoen se on poikki hyvin harvoin ja hyvin vähän aikaa.

Toisaalta onhan se selviö, että vain yksillä varmoilla palkkatuloilla ei semmoista asuntolainaa saa, jolla kaiken haluamansa saisi. Siispä täytyy miettiä realiteetteja sille, mitä todella pysytään tekemään itse ja missä kohti maksetaan omista hermoistamme.

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Tässä se on, pohjapiirros!

Erään nettipalstan suosiollisella avustukella ja useiden yritysten ja erehdysten kautta on vihdoin ja viimein meidän kodin pohjapiirros kuvamuodossa. Ja näin ollen saatte tekin sitä ihailla!

Keittiön kaapistot ei jostain syystä näy kovin hyvin.

lauantai 5. syyskuuta 2009

Ensi viikolla se taitaa alkaa...

Glunks.

Ensi viikon tiistaina mennään kirjoittamaan nimet alle tonttikauppaan, siitä se sitten lähtee. Samoin pitäisi ensi viikolla päättää talotoimittaja ja saada neuvottelut pankin kanssa kuntoon.

Tällä hetkellä näyttää kyllä siltä, ettei valinnan vaikeutta tule, kun neljästä toimittajasta yhdeltä ollaan saatu selkeitä numeroita. Pöh. Kaksi muuta lupasi tarjouksen "tällä viikolla". No, onhan tässä lauantaita jäljellä. Hihi. Viimeinen sitten ensi viikon alkupuolella.

Nyt olisi se lopullinen pohjakin selvillä, tämä systeemi vaan ei tue PDF-liitteitä, joten mie en saa sitä näytille, kun kamerakin viettää syyslomaa Etelä-Karjalassa.

Vieläkään ei kyllä meinaa mennä tajuntaan, että ihan oikeasti kohta on niskassa hirveä laina, mutta toisaalta rakenteilla myös se Oma Koti. Ehkä se siitä sitten valkenee, kun tuosta tontilta rupeaa kolketta kuulumaan. Onneksi asutaan niin lähellä tälläkin hetkellä, että ikkunasta voi pitää lukua tupakkatauoista. =D

tiistai 1. syyskuuta 2009

3 talomyyjää yhdellä kärpäsellä

vai miten se nyt meni...

Joka tapauksessa tälle päivälle on koluttu kolme eri talomyyjää, yhdeltä saatiin jo ihan oikeita todellisia lukujakin. Nyt vielä muiden tarjouksia odotellaan.

Yksi ainoa pohjaratkaisu on ollut ylitse muiden, eli sillä samalla on nyt tarjoukset kysytty kaikilta. Suunnilleen siis tälläinen (kuten huomaatte, kyseessä on peilikuva), keittiön paikka tosin vaihtuu tuohon ulko-oven viereen ja koko pääty jää isoksi tuvaksi, johon tulee ruokailutila ja olohuone. Eli olohuoneen ikkuna ja saunan terassi on joelle päin, keittiön ikkuna hiekkalaatikolle. ;)

Vähän alkaa silmukka kaulassa kiristää. Ja toisaalta iskee myös epäluulo, että voiko tämä nyt oikeasti olla totta, onko meidän perhe saamassa Kodin?!

Sen verran pitää vielä lisätä, että alustavasti tulevan rajanaapurin kanssa puhuttiin tänä iltana ja he suhtautuivat hyvin myönteisesti meidän poikkuslupahakemukseemme. Sen saaminen on lähinnä heistä kiinni, toiselle rajanaapurille kun se sopii. Ja sitä poikkeuslupaa siis tarvitaan siihen, että kaavasta huolimatta tontille saisi rakentaa yksikerroksisen sijaan puolentoista kerroksen torpan. Tosin yläkertahan siitä jää jokatapauksessa aluksi vain ullakoksi.

maanantai 31. elokuuta 2009

Kuvia viime kesältä, koskemattomalta tontilta

Olohuoneen ikkunoista saa katsella tämän näköistä maisemaa. Itään, ja kyllä, joelle.


Näkymää tulevan keittiön ikkunasta, länteen. Suunnilleen noilla paikoin, missä hiekkatie häviää näkyvistä, kulkee 4-tie...


Talo olisi tarkoitus rakentaa osittain kuvassa näkyvän hiekkatien päälle, aivan pohjois-etelä-suunnassa olevan suorakaiteen muotoisen tontin eteläpäähän.

Oma koti ja silleen..

Nyt se on toteutumassa, haave omasta kodista. Tänään loppuu valitusaika meidän tontin myyntiasiassa ja sitten alkaa kaupanteko!

Haaveen eteneminen on sujunut hitaasti ja vakaasti, tosin pankinkaan kanssa ei olla lopullisia papereita tehty ja tänään ilmeni ensimmäinen suunnitelmaa hankaloittava vastatuuli. Kaukolämpöyhtiö oli sitä mieltä, että matka päälinjalta tontin perälle tulevaan taloon on liian pitkä vedettäväksi.

Nähtäväksi jää, onko edessä lämmitystavan vaihto vai päästäänkö kaukolämmöstä yhteisymmärrykseen. Tontin mallista ja maastosta johtuen talon paikkaa ei äkkiä olla siirtämässä.